Hallusinointia ja Barbie-nuken vaatetuskurssi

Uni, 19.8.2012

Chapter 1: Olen muistakseni menossa apteekkiin ja käteeni on ojennettu kuitti, jota tarkastelen.

Chapter 2: Istun Chilin kanssa selkä seinää vasten lattialla, asunnossa, joka on vanhan kotini mallinen. Istumme vastapäätä vessan ovea. Olemme napanneet joitakin aineita. Chili kysyy: ”Tuntuuko mitään vaikutuksia?” Vastaan, että ei, minkä jälkeen Chili ilmoittaa käyvänsä vessassa. Vessanoven kolahtaessa kiinni hänen jäljessään, minä säikähdän yksinjäämistä ja vaikutukset alkavat samalla hetkellä. Näen hallusinaation Chilistä astelemassa käytävää pitkin minusta poispäin. Sanon: ”Chili, miten sä siellä oot?” tai vastaavaa. Ääneni kaikuu luonnottoman kovaa särähdellen ympäri asuntoa. Säikähdän sen sointia ja alan hengittää nopeasti ja kiivaasti. Hallusinaatio Chilistä kääntyy ääneni kuullessaan katsomaan minua entisen huoneeni ovelta. Käännän katseeni vessanoveen ja koetan tyynnytellä itseäni, koska nopea hengitys lisää panikointiani.

Chapter 3: Herään Joonaksen vierestä hänen äitinsä ja isäpuolensa mökin sivurakennuksessa, vuoteessa, johon nukahdimme. Mökki on pimeä. Hengitän edelleen nopeasti ja peloissani. Joonas herää huohotukseeni ja kohottautuu hitaasti toisen kyynärvartensa varaan katsoen minua. Toivon hänen tyynnyttelevän minua, mutta hän vain katsoo, enkä pysty liikkumaan. Hetken kuluttua Joonas kohottaa hitaasti vapaan kätensä ja painaa sen kurkulleni, jotta huohotus loppuisi. Tunnen lievää kuristumisentunnetta.

Chapter 4: Herään oikeasti Joonaksen vierestä. Olen peloissani, mutta hengitykseni on normaali. Kestää jonkin aikaa ennen kuin saan yrityksistäni huolimatta käteni liikkumaan. Saan liikautetuksi toista kättäni, mutta hetken päästä tunnen lihaksieni lukkiutuvan uudestaan. Olen jo rauhallisempi, ja pian käteni toimivat taas. Jatkan nukkumista.
 
Aamuyöstä näin erilaisia unia, chapterit jatkuvat niistä:

Chapter 5: Olen Buffy Vampyyrintappaja. Näen itseni kolmannesta persoonasta. Kävelen rivakasti vankilaan vapauttamaan miestä, mutta päätänkin vapauttaa tuntemani noin. 40-vuotiaan näköisen, hiukan rupsahtaneen ja ylipainoisen kukkahattutädin, joka on kuitenkin rikollinen. Potkaisen räjähdyksenomaisesti vankisellin kalterit rikki. Käsken naisen olla yrittämättä mitään. Lähden reippaasti kävelemään käytävää pitkin ulos ja nainen pujahtaa sellistään varovasti perääni.

Chapter 6: Kadulla tapaan ystäväni L.T:n. Kerron, että olen aikeissa mennä tänään eräälle kurssille, koska silloin ei ole koulutunteja. Varmistan asian kysymällä sitä erikseen. L.T näyttää minulle lehtisestä Työväenopiston kurssien ilmoittautumisaikoja. Hän osoittaa päivää, jolloin ilmoittaudutaan kielikursseille, ja sanoo minulle kutakuinkin: ”Sinähän et ole aikeissa ottaa valinnaisaineiksi kieliä, joten voit käyttää koko päivän muihin kursseihin, kun koulutunteja ei ole tänään ollenkaan”.

Chapter 7: Saavumme vankilasta vapauttamani rouvan kanssa kurssille, jolla opetellaan stailaamaan Barbie-nukkeja. Tunnistan kurssilta myös entisen ala-asteen luokkatoverini Mikon. Pöydällä on laatikollinen erilaisia, käytettyjä Barbie-nukkeja, joiden päällä joko on tai ei ole vaatteita. Laatikossa on lisää vaatteita irrallaan. Valikoin itselleni nukkea ja etsin sille sopivaa asustetta. Mietin otanko tummahkoihoisen barbin vai kalpeaihoisen, pisamanaamaisen, luonnonpunahiuksisen barbin; kumpi olisi edustavampi mallinukke?

Chapter 8: Olen hostellissa ja kävelen huoneen reunalta viistosti keskemmälle, missä sijaisee ruokapöytä, josta minun on tarkoitus hakea ruokaa. Tarkastelen pöydän antimia ja huomaan paketillisen jäätelöä, joka on kuin Valion Trio. Tässä paketissa on kuitenkin vihreää, sinistä, vaaleanpunaista ja suklaajäätelöä. Vihreä jäätelö on melkein loppu. Otan jäätelökauhalla itselleni jäätelöä, koettaen kaapia mukaan myös vihreää. Saatuani jäätelöt kulhoon, unitodellisuus muuttuu, ja jäätelö onkin pöydällä sulaneena shottilasiin. Eri maut ovat sekoittuneet keskenään. Kumoan shotin kurkkuuni ja lähden pöydästä. Hetken kuluttua palaan takaisin, sillä shotti oli mielestäni liian kevyt iltapalaksi. Kaikki ruoka pöydästä on kuitenkin korjattu jo pois.

Chapter 9: Käyn nukkumaan hostellihuoneessa, joka muistuttaa enemmän junan vaunua. Sängyt avautuvat seinästä käytävän toisella puolen, petivaatteet ovat valkoiset.
 
Unen tulkinta: Pohdimme kaverini kanssa mitä Chilin kahdentuminen unissa voisi merkitä. Päädyimme tulokseen, että minusta tuntuu, ettei henkilö vietä kanssani tarpeeksi aikaa ja että hänellä on oma persoona minun seurassani ja oma, erilainen persoona kaveriensa seurassa. Ihmettelen tämän minulle tuntemattoman Chilin ”kaveri-persoonan” tekemisiä.
 
Painajainen, jossa Joonas kuristaa minua tyynnyttelyn sijaan, kertoo luultavasti kokemuksestani, että ks. henkilö tahtoo tunkea ”ahdistavat tunteeni” kaapin perälle ja näin tukahduttaa minut. Kaiken kaikkiaan chapterit 2-4 muistuttavat painajaista, joka loppuu unihalvaukseen.
 
Buffy Vampyyrintappaja on peräisin jälleen tv-sarjasta, mutta kukkahattutädin vapauttamista vankilasta en osaa selittää. Vapautan itsestäni eri osan kuin olin suunnitellut? Päästän jonkun kahlitsemani ”epäkelvon” osan kulkemaan valvotusti vapaana? Kurssit ja muut ovat tulleet uneeni tosiaan Työväenopiston kurssilehtisestä ja tapanani on varmistella kaikkea moneen kertaan. Barbie-nukkejen stailaaminen on luultavasti tulos, kun alitajunta yhdistää muotiuutiset ja lapsuuden leikit ja media iskee lusikkansa soppaan; miltä tänä päivänä tulisi näyttää? 

Chapterit 8 ja 9 muistuttavat jälleen interrail-matkasta. Lisäksi jään ilman kunnollista henkistä ravintoa, kun ruoka on jo korjattu pöydästä pois. Sulanut jäätelö merkitsee menetettyä mahdollisuutta.

Hallusinaatio, joka hyppäsi katolta alas

 Uni, -random päivämäärä-

Olen Chilin kanssa vetänyt joitain aineita kämpilläni ja lähtenyt sen jälkeen ulos. Seison kotitaloni edessä. Istuudun ja alan kaivaa mukanani olevaa muovipussia. Pussissa on ompelulaatikko. Avaan sen ja löydän kolme pilleriä, jotka ovat vielä pakkauksessaan. Pillerit ovat violetteja ja pyöreitä. Unessa lähimmästä pihasta puuttuu näköesteenä toimiva aita. Näen, että naapurista minua kurkkivat teini-ikäiset pojat. He laskevat ja nostavat kaihtimia ylös alas. Tiedän, että äsken syömäni pillerit ovat jääneet heiltä.

Soitan Chilille, joka on asunnossani, ja kysyn voinko syödä pillerit. Chili vastaa kysyvänsä voiko niitä syödä. Hetken kuluttua hän vastaa, että pillerit ovat mustikkavitamiinipillereitä, jotka voin huoletta syödä. Syön pillerit. Chili tulee luokseni ja kysyy: ”Joko tuntuu vaikutuksia?” Istahdan maahan ja meinaan vastata että ei, mutta näenkin vastakkaisen talon peltikatolla tasanteen, jonka päällä seisoo minikokoinen hallusinaatio Chilistä. Kysyn vieressäni seisovalta Chililtä vaikeasti, puuroutuneella äänelläni: ”Miten sä oot tuolla?” ja nousen ylös osoittamaan. Samalla hallusinoimani hahmo vilkuttaa minulle ja nousee ylemmäs katolle kävelemään. Chililtä näyttävä hallusinaatio muuttuu ulkonäöltään vieraaksi ihmiseksi, joka hyppää katolta alas. Lyön kädet korvilleni ja heittäydyn kiljuen maahan, koska näky on niin kamala. Chili tekee samoin, vaikka en ole ehtinyt kertoa näystäni hänelle. Näen yläpuolellamme avaruuslautasen, jonka tiedän tulleen myymään CD-levyjä. Avaruuslautanen on ensin keskeltä halki, mutta rako sulkeutuu, ja alus lentää pois, sillä huutomme on käynnistänyt maailmanlopun.
 
Unen tulkinta: Uni heijastelee kokonaisuudessaan pahimpia pelkojani siitä, mitä hallusinoidessani saattaisin nähdä tai kokea. Hedelmäpuun sivuilla lukee seuraavasti: ”Hyppy alas korkeasta paikasta kuvaa ulospääsyä jostain elämäntilanteesta.” Epäilin, että uni voisi kertoa tilanteen muuttumisen / menettämisen pelosta Chilin suhteen, mutta tätä teoriaa ei tue se, että Chilin kaksoinolento muuttuukin ennen kuolemaansa vieraaksi ihmiseksi. Vai voisiko kyseessä olla se, että pelkään Chilin muuttuvan ”toiseksi ihmiseksi” ennen lopullista lähtöään? CD-levyjä myyvälle avaruusalukselle en löydä mitään tulkintoja. :D Maailmanloppu unessa kuvaa unennäkijän pelkoa sen hetkistä elämänvaihettaan kohtaan (tai tässä tapauksessa pelkoa mahdollista elämänmuutosta kohtaan).

En saa haettua lastani hoidosta

Päiväuni, -random päivämäärä-

Olen ukin luona isovanhempieni talossa. Olen juuri palannut interrail-reissulta kotiin. Mietin, että eikö minulla ole jokin lemmikkieläin, joka minun pitäisi hakea hoidosta. Totean, että ei ole – sen sijaan minulla on lapsi, pieni vauva, jonka olen synnyttänyt ennen reissuun lähtöä. Mietin pitäisikö minun ottaa lapsi jonkun (kenties isänsä?) kanssa mukaani saunaan, jonne olen aikeissa mennä. Totean olevani tehokkaampi, jos käyn ensin itse saunassa ja haen lapsen myöhemmin. Toisaalta mietin voiko niin pientä lasta edes viedä saunaan. Muistan myös nukkuneeni reilillä niin huonosti, että mietin pitäisikö minun nukkua ensiksi yksi yö kunnolla ilman heräämistä vauvan itkuun. Päätän kuitenkin hakea lapseni heti saunassakäynnin jälkeen. Laskeskelen mielessäni, että jos hyppään lähijunaan, niin ehdin hakea lapsen kello neljäksi iltapäivällä.

Seinään nojaavat kokoontaitettavat lastenrattaat. Avaan ne ja ravistelen niistä hiekkaa pois. Mietin, että kaikki lastenhoitotarvikkeet ovat ukin luona, eikä minulla ole niitä kotonani. Ukki tulee paikalle, ja kysyn häneltä missä lapsi on. Ukki kertoo lapsen olevan hoidossa jossain. Haluan hakea lapseni heti ja minua suututtaa, kun en tiedä missä hän on. Ukki sanoo: ”Mutta enosi ja hänen avovaimonsa ovat menossa sinne illalla, menisit niitten kans?” Vastaan, että tahdon mennä heti, enkä heidän kanssaan. Kaivan taskustani kännykän ja koetan etsiä osoiteluettelosta äitini tai enoni numeron, jotta voisin kysyä missä lapseni on hoidossa. En kuitenkaan löydä osoitelistan nimien seasta muuta kuin ukkini puhelinnumeron. Uskon, että äitini ja muut haluavat omia lapseni. Alan epätoivoissani kiljumaan, kun tajuan, etten saa kiinni ketään, joka tietäisi mistä voin heti hakea lapseni.

Unen tulkinta: Uni oli niin todellinen, että tokkuraisena herätessänikin mietin, että onpa paskaa, että annan lapseni matkan ajaksi hoitoon, ja sen jälkeen kaikki luulevat, etten halua lastani enää… Vasta hitaasti, paremmin herätessäni tajusin, ettei minulla ole lasta, ja koko paska olikin vain unta.

Unen alussa on hassua, että koetan selvästi saada mieleeni, että minun pitäisi valvetodellisuudessa oikeasti hakea lemmikkihiireni Phoebus hoidosta. Unitodellisuus vaihtaa hiiren kuitenkin vauvaan. Pohdin unessa lapsenhoitoon liittyviä kysymyksiä, joilla uni koettaa todennäköisesti valmentaa minua äitiyteen (joka ei siis ole oikeasti elämässäni ajankohtaista). Parhaassa lisääntymisiässään olevalle naiselle on ilmeisesti luonnollista nähdä tällaisia ”valmentavia” unia.

Lastenrattaista ravistelemani hiekka voi olla ihan normaali juttu, eli lastenrattaisiin voi eksyä hiekkaa, mutta symbolisesti hiekka ennustaa unessa harmeja, jotka ovat suhteutettuja unessa esiintyvän hiekan määrään. Toisen lähteen mukaan hiekka varoittaa unennäkijää uusista tuttavuuksista. Ainakin unessa hiekan jälkeen alkavat harmit, kun en saa selvitettyä lapseni olinpaikkaa. Uskomukseni, jossa äitini ja muut haluavat omia lapseni, ei ole tuulesta temmattu. Oikeassa elämässä olen kokenut, että äitini on ominut itselleen kissani, sekä joitakin asioita, joita olen ollut mahdollisimman itsenäisesti tekemässä. (Äitini on siis tehnyt minun projekteistani omia projektejaan, koska on kokenut, etten minä osaa hoitaa niitä itse.) Unessa luulen, että lapseni on viety minulta, koska toiset luulevat, etten enää halua tai osaa hoitaa häntä, mikä on mielestäni väärin. Huutaminen unessa kuvaa yleensä tarvetta saada ulkopuolista apua ongelman ratkaisuun, mutta tällä kertaa kiljuminen uneni lopussa kuvastaa paremminkin äärimmäistä epätoivoa ja turhautumista.

Runoni pohjalta tehty huono biisi

Uni, -random päivämäärä- 

Asettelen kämpilläni kolmea patjaa vierekkäin suoraan linjaan lattialle nukkumaanmenoa varten. Lähimpänä seinää olevalla patjalla makaa mummi. Toisessa reunassa olevalle patjalle käy makuulle Susi. Sanon mummille, että on hyvä, jos hän nukkuu reunassa, jos minä ja Susi yöllä kierimme patjoillamme niin, ettei hän saa muualla nukutuksi.

Joonaksen pikkuveli J ja Chili seisovat pöydän ääressä katsomassa läppärin ruutua. J sanoo, että hän on tehnyt minun runoni pohjalta biisin. Läppärillä näkyy olevan auki YouTube, jossa pyörii lyriikkavideo ks. biisistä. Lyriikat on kirjoitettu mustalle taustalle punaisella fontilla. Chili myhäilee huvittuneena. Tulen pöydän ääreen ja sanon: ”Näyttäkää mullekin!” J peittää ruudun nopeasti käsillään, jotta en näkisi videota. Myöhemmin näen televiolähetyksen, jossa mustapukuinen ja -hiuksinen, kalpea nainen laulaa runoni pohjalta tehtyä biisiä Idolsissa. Nainen laulaa niin ulisevasti, etten saa sanoista selvää päätelläkseni, mikä runoistani on lyriikoiden pohjana. Lopulta tunnistan unessa runoni. Sanon toisille, että olisin itse tehnyt biisiin aivan toisenlaiset sävellykset ja sovitukset. Kuvittelen mielessäni kuinka lyriikoita laulaa karheaääninen naislaulaja television ulisijan sijaan.

Unen tulkinta: Meillä oli ollut ystäväni kanssa edellisenä päivänä puhetta säveltämisestä ja runojeni muokkaamisesta lyriikoiksi. :p Tietenkin uni näyttää sen jälkeen huonoimman skenaarion!