perjantai 14. syyskuuta 2012

Eläimiä linnassa ja tunneli lumen alla


Uni, -random päivämäärä-

Olen isäni autossa pikkuvelipuoleni sekä muiden lapsien kanssa. Isäni on kuski.
Olemme saapuneet vanhaan kivilinnaan, jonka sisäosia tutkimme. Olemme jonkinlaisella päiväretkellä. Tulee aika lähteä kotiin. Mukanamme ovat olleet ankanpoikanen ja kissanpentu. Sanon isälleni, ettei eläimiä voi jättää linnaan. Hän sanoo, että ne jätetään. En suostu siihen, vaan lähden hakemaan eläimiä. Yhtäkkiä linnassa onkin paljon ovia, joita availen. Kaikki ovet johtavat tyhjiin, kivisiin huoneisiin. Lopulta löydän ankanpojan ja kissanpennun. Nappaan ne kiinni ja puristan tiukasti nyrkkeihini kuitenkaan eläimiä vahingoittamatta.

Auraan tietäni lumessa, joka ulottuu vyötäisilleni asti. Lunta sataa lisää. Lumen alla on katu. Kauempana viistosti oikealla näkyy ihmisiä kadulla, joka on valaistu punertavaa valoa hehkuvin katulampuin. Yhtäkkiä humpsahdan alaspäin upoten lumeen ainakin metrin verran. En mene paniikkiin, vaan rauhoittelen itseäni mielessäni: ”Kyllä minä pääsen ylös, ja ihmiset kuulevat, jos huudan”. Saan noustua ylös. Vilkaisen taakseni. Hangessa häämöttävästä aukosta kajastaa valoa. Menen lähemmäksi ja kurkistan aukkoon. Hangen alla kulkee tavallinen alikulkutunneli, jonka katosta melkein putosin sisään. Muistan, että nykyään ihmiset kulkevatkin lähinnä tunneleissa, kun maan päälle on satanut niin paljon lunta. Ukki pyöräilee tunnelissa. Hän pysäyttää pyöränsä, katsoo minua iloisesti ja tervehtii: ”Hei *nimeni*!” Laskeudun tunneliin katonreiästä pudonnutta lumikasaa pitkin. Minullekin löytyy jostain pyörä, ja lähdemme ukin kanssa pyöräilemään.

Ukki ja minä pyöräilemme vanhalla kotiseudullani ala-asteen vieressä olevan hiekkakentän lähellä. Vuodenaika on vaihtunut talvesta kesäksi. Mietin, että ukin pitäisi asua läheisen metsän toisella laidalla, koska siellä hän näkisi todennäköisemmin metsäneläimiä ja tonttuja. Saavumme pyörillämme järven rantaan. Ukki ajaa pyörällään veden pintaa pitkin. Seuraan häntä ja kiljun yllättyneenä ja pelästyneenä, kun pyöräni osuu veteen. Pinnan alla onkin kalliota, joka kohoaa keskemmällä järveä esiin veden alta. Ukki polkee eteenpäin järven yli jatkaen toisella puolella olevaan soiseen metsään. Huomaan kalliolla kasvavan pienen, erikoisen näköisen kukan. Pysäytän polkupyöräni ja tarkastelen kukkaa lähempää. Kukka on orvokki, jonka terälehdet ovat keltaisen ja punaisen sävyisiä. Totean, etten ole nähnyt sellaista kukkaa koskaan ennen.

Olen jälleen samassa tunnelissa, josta lähdimme ukin kanssa pyöräilemään. Tunnelissa on meneillään lasten näytelmä. Mustiin viittoihin verhoutuneet lapset sieppaavat ainoan valkeaan viittaan pukeutuneen lapsen. Valkoisiin pukeutunut lapsi esittää ilmeisesti pyhimystä, jonka mustiin pukeutuneet lapset aikovat hirttää. Lapsijoukko pinkoo ulos. Seuraan heitä rauhallisesti astellen, koska tiedän, että näytelmä on liikkuva; sen perässä kuuluu siirtyä paikasta toiseen. Ulkona on suihkulähdeallas. Altaan reunan vieressä on laite, jossa on pieniä, metallisia, sukkulanmuotoisia sukellusveneitä, jotka on kytketty toisiinsa samalla tavoin kuin pöytäjalkapallon hahmot kepin varteen. Sukellusveneitä on neljä per rivi. Yksi rivi kiepahtaa veden alle, kun toinen rivi nousee pintaan, mikä on jatkumo. Laitteeseen nousee ihmisiä kuin huvipuistossa. Ihmettelen miksi ihmiset jonottavat pääsyään moiseen laitteeseen. Entä, jos laite meneekin rikki, ja he jäävät veden alle?

Seuraavaksi olen matkamuistomyymälässä. Näytelmästä tutut lapset ovat tulleet ryöstämään matkamuistomyymälää. Mietin sattuneeni väärään paikkaan väärään aikaan. Menen jäätelötiskille, joka on viereisessä huoneessa. Lapset seuraavat minua. Hekin ovat päättäneet haluta jäätelöä. Katselen jäätelövalikoimaa, jossa on pelkästään eri sävyisiä punaisia jäätelöitä. Totean, etten halua ostaa ks. valikoimasta jäätelöä, koska en pidä mistään esillä olevista mauista. Tällöin lapsetkaan eivät tahdo ostaa jäätelöä, koska päättelevät sen olevan ”ihan huono juttu”.

Istun kirjoituspöydän ääressä saman kaupungin hostellihuoneessa. Edessäni on ikkuna. Asetan pöydälle pehmokissani Snipin katsomaan ikkunasta ulos. Pöydän oikealle sivulle asetan kirjepaperipakkauksen. Päätän vaihtaa esineiden paikkaa. Asetan Snipin oikealle sivulleni katsomaan minuun päin ja kirjepaperipakkauksen eteeni. Tämä siksi, jotta ryöstöpuuhissa olevat lapset eivät luulisi minun vakoilevan heitä mukamas Snipin silmiin asetettujen kameroiden kautta. Ammatiltani olen nimittäin lehtitoimittaja.

Unen tulkinta: Jälleen kerran joku muu (isä) on elämässäni ratissa – ja tällä kertaa pakottaa minua jättämään jonkin asian taakseni (kissanpentu ja ankanpoikanen). Minulla on kuitenkin oma tahto ja etsin etsimistäni, kunnes löydän. Eräässä Suomi24:n keskustelussa tulkitaan seuraavaa: ”Kissanpentu unessa viestittää, että ystäväsi käyttää sinua hyväkseen rakkauden varjolla”. Mielestäni unessa ei kuitenkaan ole kyse tästä, vaan pidän todennäköisempänä seuraavaa tulkintaa:
http://www.unienselitykset.fi/kissanpennut-unessa

Suloiset kissanpentu ja ankanpoikanen voisivat hyvinkin symboloida unelmia, joista on pidettävä kiinni, vaikka toiset käskisivät niistä luopumaan. Isääni en osaa liittää ks. ajatukseen, koska hän ei ole mielestäni kehottanut minua koskaan luopumaan unelmistani. :)

Hedelmäpuun unikirjassa lukee seuraavaa: ”Lumiunet kertovat aina tunteiden viilenemisestä, usein ahdingosta parisuhteessa. Jos unessa tarpoo paksussa lumikinoksessa, joutuu valve-elämässään kamppailemaan hankalan ihmissuhteen kanssa. Sulava lumi kuvaa hiljalleen paremmaksi muuttuvaa tilannetta ja lämmön palaamista keskinäisiin suhteisiin.” Toisaalla lumen kirjoitetaan kuvaavan myös estoja, piilotettuja / ilmaisemattomia tunteita sekä tunnekylmyyttä. Edellä mainittujen tunteiden tiedostaminen, ilmaiseminen ja vapauttaminen kuvastuvat uneen sulavan lumen muodossa. Omassa unessani oli mielestäni positiivista se, etten mennyt millään tapaa paniikkiin upotessani syvälle lumeen, vaan uskoin vakaasti selviytyväni.

Lumen alta löytyikin tunneli, joka kuvastaa siirtymävaihetta elämässä, esim. nuoruudesta aikuisuuteen, tai tajuttomasta tietoisuuteen. Tunneli voi kuvata joko turvallisuuden kaipuuta tai ahdistavaa aikaa unennäkijän elämässä. Kulkeminen tunnelissa viestii alitajuista etenemistä kohti uutta ja kenties avarampaa katsantotapaa tai jopa kokonaan uutta elämäntapaa. Tunnelin läpi pääseminen tai valon näkeminen tunnelin päässä ovat rinnastettavissa maaliin pääsemiseen.

Polkupyörällä liikkuminen kuvastaa itsenäistä etenemistäni elämässä ja elämän eri osa-alueiden välistä tasapainoa, mikäli pyöräily sujuu mutkattomasti. Unessa en kuitenkaan pyöräile yksin, vaan ukkini kanssa, jonka parasta ajattelen (asuisi metsän reunassa, jossa näkisi tonttuja). Meillä on oikeastikin lämpimät välit. Ukkini ajaa järven yli, minä seuraan perässä ja säikähdän järveä, kuten aina unissani. Synkän pinnan alta löytyy kuitenkin vakaa kallio ja jään ihastelemaan kukkaa. Pitkästä aikaa uni, jossa järvi ei ole pelottava! Järvi, kuten vesi ylipäätään kuvaa tunteita, kallio taasen symboloi vakautta, turvaa ja pysyvyyttä. Veikkaan, että unen edellä mainittu osuus käsittelee tunteitani ukkiin liittyen. Mummini kuoli hiljattain, ja ukki on ollut sen takia musertunut. Ukin itkun kuuleminen ahdisti minua, mutta asioista puhuminen helpotti. Mummi oli minullekin rakas. Näen unen merkityksen vasta jälkeenpäin enkä muista unen tarkkaa päivämäärää, joten en voi olla varma näinkö sen olettamanani ajankohtana vai en. Kukka unessa symboloi rakkautta, ystävyyttä ja kauneutta. Hyvin hoidettu kukka on verrattavissa kukoistavaan ihmissuhteeseen. Kaikista kukista juuri orvokki kuvastaa kauneutta ja rakkautta, joka ei välttämättä tule nähdyksi tai tiettäväksi. Ukkini on myös innokas puutarhuri. :)
 

Lasten raaka näytelmä unessa kuvastaa mielestäni vain sitä kuinka raakoja lapset voivat tietämättään toisilleen olla, tai kuinka raaka ihminen voi kanssaeläjälleen olla. Sukelluslaite, jota ihmettelen, saattaa kuvastaa ihmetystäni nykypäivän outoja villityksiä kohtaan, joihin minä perusluonnoltani varovaisena suhtaudun epäilevästä. Vesikin lienee jälleen pelottavaa. En ymmärrä tietoisen riskin ottamista.

Matkamuistomyymälä… Symbolisesti muistoja menneestä, jotka halutaan ryöstää? Jäätelöstäkin löytyy unitulkintoja, joita en koe tarpeelliseksi kirjoittaa tähän, ja no, en oikeastikaan suosi punaista jäätelöä, koska inhoan mansikkaesanssia. :p Vaikutteita minusta ottavat lapset jäivät myös tulkinnallisesti epäselväksi? Astrossa lukee seuraavaa: ” Jos näet unessa sinulle tuntemattomia lapsia, on se suora metafora siitä, että sisälläsi piilee kykyjä tai tietoa, joita et ole vielä tiedostanut.”

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti