”Leijonaa mä metsästän”

Uni, -random päivämäärä-

Chapter 1: Laskeudun portaita pitkin mummini ja ukkini talon kellarikerrokseen. Valaistus on hämärä. Kylmiön oven suulla istuu nurkkauksessa piirroshahmoleijona, joka on tuttu lastenohjelmasta ”Tao Tao, pieni pandakarhu”. Leijona on paha, ja olemme puoliksi My Little Pony –sarjasta tuttua Meijua ja puoliksi Buffy Vampyyrintappajaa muistuttavan naisen kanssa nujertaneet sen. Leijona on jätetty voimansa menettäneenä kellariin säilöön. Kuljen leijonan ohi pesuhuoneeseen hakemaan jotain. Minua pelottaa, ja kulkiessani leijonan kohdalta, välähtää, aivan kuin salama valaisisi leijonan. Tullessani pesuhuoneesta takaisin leijona on yllättäen kadonnut. Sen paikalla on kirkkaankeltainen imuri letkuineen päivineen. Juoksen yläkertaan ilmoittamaan toisille, että leijona on poissa. Palaamme kylmiön ovelle. Imurista on kadonnut varsi ja letkut. Meiju/Buffy päättelee leijonan haluavan viestittää imurilla ja puuttuvilla osilla jotakin.

Chapter 2: Pikkutytöllä on rakas, pieni leijonapehmolelu. Oikea leijona houkuttelee pikkutytön luokseen taikomalla leijonapehmolelun liikkumaan. Pehmoleijona kulkee käytävää pitkin ja pikkutyttö seuraa perässä. Pehmoleijona katoaa käytävältä johonkin huoneeseen. Pikkutyttö jää epäileväisenä käytävälle. Mielessäni tiedän, että leijona saa kaapattua hänet mukaansa.

Chapter 3: Olen monikerroksisessa kauppakeskuksessa. Seurueemme on hajaantunut etsimään pikkutytön siepannutta leijonaa. Näen kauempana Meiju/Buffyn jonkun naisen seurassa. Yritän liikkua heistä erillään, mutta pysyä samassa kerroksessa. Joka puolella risteilee pitkiä liukuportaita kerrosten välillä. Näen toisten menevän ylempään kerrokseen ja nousen liukuportaisiin.

Chapter 4: Seuraavassa kerroksessa näen kolmannesta persoonasta käsin kuinka avaan kerroksessa olevan erillisen huoneen oven. Huoneen seinät ovat läpinäkyvää lasia. Huoneessa on harmaita sohvia sohvapöydän ympärillä. Sohvalla istuu koulukaveriltani Iirikseltä näyttävä, tyylikkääseen, sihteerimäiseen asuun sonnustautunut, silmälasipäinen nuori nainen. Hänen punatut huulensa ovat raollaan hämmästyksestä ja paheksunnasta, kun alan tutkimaan huonetta. Kurkistan sohvan alle. Sohvanaluset ovat täynnä kissoja, joista ei näy pimeässä muuta kuin kiiluvat silmät. Lähden huoneesta ja teen ilmoituksen virkavallalle (?) kissoista huoneessa.

Chapter 5: Näen tapahtumat lattianrajasta käsin. Olen huoneessa, jossa on lautalattialla sohva ja räsymattoja. ”Katsokaapas täältä”, joku sanoo. Kaksi ihmistä, ilmeisesti äskeinen puhuja sekä etsintäseurueemme jäsen, nostavat sohvan pois paikaltaan ja rullaavat matot sivuun. Niiden alta paljastuu luukku, joka johtaa alhaalla olevaan hylättyyn huoneeseen. Luukku avataan. Kurkistan sisään. Alhaalla on aivan pimeää, mutta näen huoneen perällä sängyn, jossa on nukuttu ja joka on jätetty sijaamatta. Lattian poikki juoksee jokin pieni eläin, luultavasti hiiri. Hetken päästä perässä juoksee kissa. ”Näittekö sen?” kysyn toisilta. Tiedän, että leijonan apuna toimii Koko-niminen harmaa, pitkäkarvainen ja raskasrakenteinen kissa, joka saattaa siis olla alhaalla. Laskeudun tikkaita pitkin pimeään huoneeseen, vaikka minua pelottaa. Nappaan kissan syliini. Se ei ole Koko, vaan nuori, mustavalkoinen maatiaiskolli. Ollessani kyykyssä lattialla, reittäni vasten nousee puoliseisovaan asentoon toinen kissa. Kyseinen kissa on sylissäni olevan kollipojan sisko, joka on sekin mustavalkoinen. Nostan kollia siten, että ylhäällä oleva ihminen pystyy ottamaan sen. Kiipeän naaraskissa sylissäni tikkaat ylös. Vilkaisen vielä kerran pimeää huonetta. Näen siellä vilahtavan vielä yhden kissan. Päätän tulla myöhemmin takaisin hakemaan sitä.

Chapter 6: Astun ovesta valkeaan makuuhuoneeseen. Näen edessäni parisängyn, jonka päällä makaa puoliksi selin minuun suuri, tummanharmaa kissa. Käännähdän kannoillani ja huudan toisille: ”Onko tämä nyt se Koko?” 

Unen tulkinta: Ei liene epäselvää, että piirroshahmot ja Buffy ovat päätyneet uniini katsomistani sarjoista. Leijona unessa symboloi aggressiota ja voimaa, mutta myös ylpeyttä ja johtamistaitoja. Unessa leijonan voimat oli jo kerran nujerrettu, mutta se palasi kierosti pahantekoon. Leijona unessa kertoo ihmisen pystyvän voittamaan elämässään olevia esteitä. Valve-elämässä ylitin esteeni kerran, mutta en näköjään pysyvästi, vaan se täytyy ylittää uudestaan. Este nujerrettiin hetkeksi ja pantiin syrjään, josta se heräsi uudelleen henkiin. Pölynimuri merkitsee unessa ratkaisua, joka minun on pian tehtävä – odottaminen vain mutkistaa asioita. Voisin siis päätellä, että minun on tehtävä päätös esteideni ylittämisestä pian. Kirkkaankeltainen väri symboloi valoa, lämpöä, ystävyyttä, luovuutta, energiaa ja toivoa. Mitä täyteläisempi ja lämpimämpi keltaisen sävy on, sitä positiivisempi on sen merkitys. Leijonan kaappaaman pikkutytön etsintää en osaa selittää muuten kuin että etsin luultavasti jotain osaa itsestäni, joka muodostaa esteen. Kaikenlainen nouseminen, mm. liukuportaita pitkin, enteilee menestymistä. Laskeutuminen, esim. hylättyyn, pimeään huoneeseen, taas viittaa takaiskuihin. Eli itseni etsintä on vuorotellen ylämäkeä ja alamäkeä. Lopulta jotain löytyy (Koko-kissa), mutta sekin minun täytyy varmistaa muilta. Samaistun ehkä eniten Hedelmäpuu.comin tulkintaan kissasta unessa. ”Kissa kuvaa alitajuntaa, intuitiivisuutta ja viettejä”. Mitäpä muuta unessani pengottiinkaan kuin alitajuntaani?