Uni, 8.5.2012
Chapter 1: Matkustan bussilla yläasteelta kotiini. Istun
takapenkillä. Olen ilmeisesti jälleen n. 15-vuotias. Ympärilläni istuu nuoria
tyttöjä, jotka ovat samaa ikäluokkaa kuin minä. Tytöt ovat tyyliltään
rock-henkisiä ja soittavat bändissä. He puhuvat bändijutuista avoimesti.
Kuuntelen, kunnes venytän käsivarsiani nautinnollisesti taaksepäin, ja totean,
että minäkin olen entinen rumpali. Tytöt keskeyttävät puheensa ja katsovat
minua hiljaa, miettiväisen näköisinä. Yksi heistä painaa katseensa lattiaan.
Säikähdän mietteliästä hiljaisuutta. Pelkään myös, että tytöt aikovat pyytää
minua bändiin soittamaan kanssaan. Painan vaivautuneena stop-painiketta ja jään
pois bussista. Päästyäni ulos huomaan jääneeni pois liian aikaisin. Lähden
kävelemään bussireittiä myöten kotiin.
Chapter 2: Kotini on kuin jonkinlainen kommuuni. Menen
huoneeseen, jossa istuu ruutupaitaan pukeutunut, kasvoiltaan kaunis, n.
25-vuotiaan näköinen mies. Miehellä on vaaleat hiukset, jotka on tungettu
suuren, väljän pipon alle. Hänen partansakin on vaalea. Mies istuu sohvalla
hämärässä huoneessa ja pelaa ilmeisesti jotain peliä. Olen häneen hieman
ihastunut. Lattialla on tiskejä, jotka tarjoudun tiskaamaan. Mies sanoo minulle
jotakin ja suhtautuu minuun isoveljen tavoin kiusoittelevasti. Kävelen
muistaakseni tiskien kanssa rappusia ylös. Rappujen yläpäässä roikkuu
”hyttysverhot” tai ”säleverhot”, miksi niitä nyt haluaakaan kutsua. Säikeiden
keskellä roikkuu portaisiin asti pidempänä muutamia itsetehtyjä säikeitä. Ne
ovat kuin läpinäkyvää siimaa, johon on solmittu pieniä, kuivia, ruskeita lehtiä
ja värikkäitä helmiä. Itsetehdyt säikeet ovat mielestäni kauniita ja kosketan
yhtä niistä kädelläni. Ihmettelen ensin mistä ne ovat tulleet, mutta sitten
muistan, että eräs nuorempi ”perheenjäsen” on luultavasti tehnyt ne. Menen
keittiöön tiskaamaan. Tiskeissä on muun muassa soikionmuotoinen paistinpannu.
Unen keittiö ja rappuset ovat kuin mummini ja ukkini talosta.
Unen tulkinta: Tilanne, jossa tytöt pyytävät minua bändiin
soittamaan, on menneisyydestä tuttu. Henkilöt ja paikka olivat silloin toiset.
Uni herätti minussa muiston myötä epätoivoa. Chapter 2:n eri henkilöistä
koostuva suuri perhe, joka asuu kommuunissa, on taas jossain määrin haaveeni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti