Uni, 17.3.2012
En ollut varsinaisesti kukaan, vaan mieleni seurasi sivusta tapahtumia. Kuninkaallinen saattue oli ratsastusretkellä metsässä, he ratsastivat puronviertä. Joukon kärjessä ratsasti prinsessa, jolla oli kullankeltaiset, pitkät hulmuavat hiukset, ja joka oli kasvoiltaan kaunis. Päällään hänellä oli leveähelmainen juhlallinen mekko. Seurue kohtasi metsässä pienen köyhällistön pojan, joka liikkui paljain jaloin. Pojalla oli ruskeat hiukset ja silmät, sylissään hänellä oli harmaaturkkinen kaniini. Prinsessa pysäytti hevosensa pojan viereen ja hymyili tälle vilpittömästi kysyen: ”Missä Stever on?” Steverin olisi ilmeisesti pitänyt olla saapunut paikalle, mutta hän ei ollut. Poika vastasi hieman nyreänä, että Stever oli vielä kylässä (?) Prinsessa ei ollut vastauksesta moksiskaan ja sanoi pojalle jotain tämän kaniinista, johon poika vastasi käyttäen kaniinista nimeä Belwa (?) Prinsessa ja saattue lähtivät ilmeisesti kohti kylää. Poika väisti liikkumaan lähteviä hevosia, nurisi jotain ja lähti seurueen mukaan.
Purolla oli myös lauma villihevosia. Yksi hevosista
kauempana purosta päästi pienen kiljahduksen. Muiden hevosten takaa tiensä
raivasi pieni harmaaturkkinen tamma, joka halusi paikantaa kiljaisijan.
Todettuaan, että kiljaisuun oli aihetta, tamma käski myös muun lauman
liikkeelle. Ilmeisesti hevoset väistivät prinsessan seuruetta (?)
Näen talon yläkerran, ovi avautuu ja esiin astuu ruskeahiuksinen, kolmekymppisen näköinen nainen. Hän huudahtaa iloisesti: ”Stever! Olen hereillä! Missä Stever on?!” Hän laskeutuu portaat alas ja menee alaovesta ulos. Hän päätyy kuistille, joka kuuluu isovanhempieni taloon. Nainen katsahtaa ovelta katsottuna oikealle, jossa tutun naapuritalon paikalla on rakennustyömaa. Rakennustyömaalla työskentelevät prinsessan saattueessa olleet kuninkaan miehet. Rakennusurakkaa ollaan juuri saamassa päätökseen. Nostokurki nostaa paikoilleen viimeistä lautaa, joka lyödään kiinni talon etuseinään. Talon laudat on ennen kiinnitystä maalattu likaisen violeteiksi, mutta toisen sivuseinän laudat ovat jääneet keltaisiksi (?) Rakennuksen eteen jää myös pieni maalaamaton hökkeli, jonka tarkoitusta en muista. Stever on ilmeisesti valvomassa rakennustöitä. Hän on nuori mies vaalein hiuksin.
Unitodellisuus muuttaa muotoaan, ja vastarakennettu talo ei sijaitsekaan mummin ja ukin talon ovelta katsottuna oikealla vaan vasemmalla, jolloin se on rakennettu ukin kasvimaan päälle. Olen ilmeisesti Stever ja seison keskellä pihanurmikkoa, jossa juttelen ruskeahiuksisen naisen kanssa talon sijainnista ja huonekaluista, jotka siirtämisen johdosta ovat pitkin nurmikkoa. Käteni nojaavat rumaan keltaiseen ruokapöytään. Nainen kyseenalaistaa tekemiäni asioita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti